“Lännen nopein” sissi
Lehväslaihon vakiotavaraa ovat siepattujen vankien pelastuskohtaukset. Niissä yhdistyy poikkeuksetta Lehväslaihon tunnusmerkit: sodan julmuus ja sissien lakoninen, omanarvontuntoinen taituruus. Ohessa alikersantti Kivimäki on juuri pelastanut vangiksi jääneet Kiurun kirjassa Seesjärven sissit.
Sissivääpeli Kiuru tuli Kivimäen viereen, ja oli kamala katsella. Miestä oli lyöty konepistoolin rautalevyperällä kasvoihin ja toisen kerran niskaan, ja verta valui ja mies oli kuin punaväriin kastettu.
- En näe toisella silmällä mitään ja niskani on kai poikki. Minä kaadoin niitä kymmenen.
Samassa jossakin kolmenkymmenen metrin päässä astui nuori venäläinen näkyviin. Sotilas hymyili ja huusi jotakin, huusi kai kun oli saaliistaan varma. Konepistooli oli ampuma-asennossa. Mutta yksi sissikomppanian “lännen nopeimmista”, alikersantti Kivimäki tuliti suoraan rintaan, tarkasti, kamalasti ja lippaan loppuun, ja murahti:
- Tämä on veren, paskan ja kuoleman kamalaa korpea. Näin täällä käy, jos ei osaa. Ei tarvii tulla tänne turhaan norkoilemaan.
